tiistai 31. toukokuuta 2016

Meren Karkkinääri

  Nimi   Meren Karkkinääri aka Karkki
  Rotu  Suomenhevonen
  Sukupuoli  Tamma
  Säkäkorkeus  156cm
  Syntynyt, ikä  09.01.-09 (kuollut 01.06.2016, kuollessaan
  28v)
  Rekisterinumero  VH05-018-7148
  Kasvattaja  Tintti, Aquanimals
  Omistaja  Oresama VRL-02753, Erkinheimot
  Painotuslaji  Yleispainotus
  Koulutustaso  HeA, 110cm

  Karkin elämä päättyi pitkän yhteisen taipaleemme jälkeen sen omassa lempihaassa varhain kesäkuun ensimmäisenä aamuna. Hevonen oli laitettu oikein nätiksi vielä viimeisen kerran ja se sai syödä lempiherkkujaan ennen kuin eläinlääkäri päästi sen jatkamaan matkaansa hevosten taivaaseen.

Tamma lopetettiin vanhuuden vaivojen vuoksi ennen kuin sen olo kävi liian tukalaksi. 
 


© Dijyn.

Luonne

Järkyttävän suloinen Karkkimme on juuri sellainen hevonen, josta jokainen pieni tyttö unelmoi. Se on kaunis ja kiltti, nimensäkin puolesta tamma käy juuri siksi ratsastuskoulun suosituimmaksi alkeiskurssihevoseksi. Tosin nyt on käynyt niin, että tamma omistaa kauneuden ja hyvän luonteen lisäksi myös muuta, nimittäin kisakapasiteettia, ja sen takia se on julmasti riistetty ratsastuskoululaisilta. Talliporukka säälii näitä lapsia kuitenkin sen verran, että he ovat aina tervetulleita ratsastelemaan Karkilla tänne, sen kotiin.
Kukapa ei haluaisi raskaan, orejen kanssa riehutun päivän jälkeen tulla voipuneena Karkin karsinalle ja taluttaa sieltä harjattavaksi vaihteeksi täysin rauhallista ja yhteistyökykyistä olentoa? Tämä tammahan on juuri se rauhallisuuden perikuva, kiltteyden ruumiillistuma. Se katselee suurilla lempeillä silmillään niin omaa hoitajaansa kuin ventovierastakin. Kuka tahansa voi noin vain aloittaa hoitamisen ja Karkki melkein nukahtaa nauttiessaan kumisualla hierovista käsistä tai pölyharjan lempeästä kutittelusta kiiltävällä karvalla. Parasta on, kun joku malttaa raaputtaa tamman säkää pitkään ja hartaasti. Silloin se ei voi estää itseään hieromasta vaikka vain vastapäistä seinää ylähuulellaan.
Kavioidenkaan suhteen ei Karkilla ole ongelmia. Moni muu saattaisi riehua ja potkia kun joku tunari harjoittelee kavioiden siivoamista ja pitää sitä yhtä ainoaa jalkaa ylhäällä viisi minuuttia. Ei Karkki vain. Se nostaa itse jokaisen kavionsa maasta helposti, niin etujalat kuin takajalatkin, ja varoo laskemasta liikaa painoa hoitajan käsiin.
Suurin osa suomenhevostammoista on taitavaa porukkaa välttelemään työtä. Ne ovat pullistelun maailmanmestareita. Karkki on poikkeus, sen mielestä liikunta on ihan kivaa. Ei se ole koskaan ollut niin loppuun ajettu, että se ei olisi enää valmis tekemään samaa uudelleen. Koska tamma kerrassaan odottaa treeniään, se ei viitsi pullistella ollenkaan satulavyötä kiristettäessä.
Suitsiminen ei tuota merkittäviä ongelmia. Karkki ei avaa suutaan ennen kuin peukaloa on käytetty sen hammaslomassa, mutta sen jälkeen kaikki luistaakin hyvin. Tamma ei yritä sylkeä kuolaimia pois suusta eikä liioin nostaa päätään pois hoitajan käsistä. Se on rauhallinen ja malttaa odottaa pitkään paikallaan.
Ratsastustouhussa on ensialkuun ne omat ongelmansa. Karkkia on niin vaikea saada edes kävelemään kentällä sen sijaan että se matelisi silmät kiinni, että kannattaa luouttaa suosiolla ja lähteä maastoon alkulämmittelyjen ajaksi. Sieltä se neiti palaa aina hyväntuulisena ja reippaana takaisin eikä vastusta niin kovasti.
Tamman askel ei ole ollenkaan kouluratsumaisen tasainen ja pehmeä. Sen ravi pomppii ja laukka tuntuu ennemminkin raivomyrskyltä kuin meren rauhallisilta ranta-aalloilta. Keskivertoratsastajan taito ja tasapaino yleensä riittävät hyvään suoritukseen myös näin maatapitkin, koulupuolella, vaikka se vaatiikin enemmän työtä ja tuskaa kuin tuo Karkin leipälaji, esteratsastus. Tottelevainen tamma silti edes on, se reagoi pienimpiinkin apuihin välittömästi ja oikein ja yrittää parhaansa mukaan tulkata myös epämääräisiä tai ristiriitaisia apuja. Lämmittelyn jälkeen ei esiinny edes minkäänlaista laiskuutta neidin menossa.
Kun pystytetään esteet, tamma muuttuu. Se nostaa päänsä ylöspäin ja höristää korviaan. Sen matkaavoittava askel muuttuu ennemminkin pieniksi, ylöspäinvieviksi hypyiksi, kun se odottaa ratsastajan käskyä mennä ja hypätä. Pieni loikka ja ilopukintapainen tulee aina, kun tamma saa vihdoin luvan kiihdyttää. Ne eivät tunnu pahoilta, se joka tietää niistä etukäteen, pysyy ihan varmasti kyydissä. Sitten alkaa kiihdytys esteelle, jonka aikana oikein tuntuu kuinka Karkki vaihtaa vaihteita. Välissä se painaa kytkintä askeleen verran ja tuntuu liikkuvan ilman lihastyötä, lentäen. Itse hyppy on pehmeän sulava ja varsin näyttäväkin. Laskeutumisessa on vikaa, jota vielä yritetään kitkeä: Karkki ottaa itsensä liian raskaasti vastaan yhdellä ainoalla jalalla ja saa siitä vanhemmalla iällä varman jalkavian, jos ei tapaa saada kokonaan kitkettyä pois. Nyt kuitenkin yhä useammin ja useammin ratsu muistaa oppinsa ja laskeutuu kevyemmin. Ratsastajana eron voi tuntea: väärä laskeutuminen töksähtää epämukavasti ja oikea tuntuu siltä kuin hyppy vain jatkuisi ikuisesti, niin pehmeältä.
Maastossa Karkki on aina iloinen ja reipas. Joskus sekin näkee mörköjä, kuten esimerkiksi pelottavia punaisia postilaatikoita tai vaikka harakan, mutta pysyy silti nahoissaan. Säikähtäessään ratsu vain hätkähtää, ei suinkaan saa kohtausta ja painele täysillä kotiin. Teilläkin voi ratsastaa aivan huoletta, isotkaan autot, rekat tai traktorit eivät pahemmin Karkkia pelota.
Jos tamman mielipidettä joku viitsisi kysyä, se sanoisi kisatouhun olevan ihmisten huuhaata. Miksi jännittää turhaan, Karkille ei ole väliä saako se uuden ruusukkeen sinivalkoisena, vihreänä vai saako ollenkaan. Se ymmärtää vain porkkanoista, jotka se saa palkinnoksi hyvästä suorituksestaan joka tapauksessa.
Oli kyseessä sitten kouluratsastus tai esteratsastus, aina tamma kuitenkin yrittää parhaansa, ihan kuin kotonakin. Se ei osoita mieltään kisoja vastaan - sitä nyt vain ei kiinnosta asia niin kamalasti.

Suku

Tammihaan Teuvo
sh, 156cm
Leijonakuningas
sh, 152cm
Keisari
sh, evm
Kissanainen
sh, evm
Pippilotta
sh, 158cm
Humuharjan Emil
sh
Taruolento ÅA
sh
Rökin Tiikeriina
sh, 156
Vir MVA ChVilpertti
sh, 140cm
Hirmu
sh, evm
Leiditär
sh, evm
Taivaankannelta Kadotettu
sh, 148cm
SLA-II, YLA3
Railakkaasti Rappiolla
sh, evm
Tuulesta Taiottu
sh, evm

Tammihaan Teuvo on Tammihaan kasvatti vuodelta 2008. Se on 156 cm korkea ori. Hevosella on vain yksi tiedossa oleva jälkeläinen, joka on tamma Meren Karkkinääri. Ori oli kuitenkin jonkin aikaa jalostustoimessa Aguanimalsissa, joten sillä saattaa olla muutamia muitakin, tuntemattomampia jälkeläisiä. Hevosen ulkonäöstä ja luonteesta ei ole säästynyt tietoja.
Leijonakuningas oli Tammihaan tuontihevonen, ja asui Tammihaassa koko ikänsä. Sen tarkat tiedot ovat kadonneet jo ennen vuotta 2008. Tiedossa on enää sen säkäkorkeus, 152 cm, ja lempinimi, Lenni.
Sama kohtalo kuin Leijonakuninkaalle, kävi Pippilotta-tammalle. Se katosi tietoineen, eikä kukaan tiedä, minne se joutui. Pippilotan lempinimi oli Peppi, ja se oli 158 cm korkea tamma.
Rökin Tiikeriina on melko tunnettu, vuonna 2008 vaikuttanut vanhan linjan suomenhevostamma. Se oli 156 cm korkea punarautias tamma. Luonteeltaan tamma oli utelias ja rohkea. Vaikka ratsusta suunniteltiin siitostammaa sen ikäännyttyä, on siltä tiedossa vain yksi varsa, Meren Karkkinääri.
140 cm korkea suomenpienhevosori Vilpertti oli komea poika. Se saavutti näyttelyissä arvonimet Vir MVA ja Ch. Valitettavasti orista ei ole jäänyt muita merkintöjä virtuaalisten suomenhevosten historiaan.
Taivaankannelta Kadotettu oli menestynyt kilparatsu. Tämä rautias, RöKin omistama piirrostamma kilpaili ERJ:n ja SUJ:n alaisia kilpailuita niin hyvin, että sai urallaan palkinnot SLA-II ja YLA3. Ainoista PKK:n alaisista näyttelyistään tamma toi kotiin EO-sertin. Kilpauran jälkeen tamma teki myös siitostamman hommia. Se sai yhteensä kuusi varsaa, joista kaikki ovat kilpailleet ainakin jonkin verran. Tamma oli hyvin kiltti lemmikki ja ratsu.

Kilpailukalenteri


PäivämääräJärjestäjäLuokkaSijoitus
02.02.-09VSHKVTSY/metsä1/20
12.02.-09ZurückKRJ/HeA7/60
15.02.-09ZauberhofERJ/100cm1/52
16.02.-09ZauberhofERJ/110cm7/50
20.02.-09ZauberhofKRJ/HeB5/40
27.03.-09ZurückERJ/100cm1/20
30.03.-09LakeaVSHK/HeA3/21
16.04.-10KissankäpälänkyläVSHK/HeB1/26
18.06.-10CrimsonVTSY/Metsä2/7
18.06.-10CrimsonVTSY/Metsä3/5
18.06.-10CrimsonVTSY/Käyttö3/6
15.07.-10TimmellysVTSY/Käyttö3/16
15.07.-10TimmellysVTSY/Metsä1/16
24.08.-10ZurückKRJ/HeA6/70
28.08.-10ZurückKRJ/HeA8/90
05.09.-10DeiKRJ/HeB4/50
06.09.-10DeiKRJ/HeB4/50
06.09.-10JPRKRJ/HeB3/100
20.10.-10ZurückKRJ/HeA4/27
30.06.-11IconEste/90cm3/128
01.07.-11Latun talliEste/100cm6/19
01.07.-11AlegreKoulu/HeB3/62
01.07.-11IconEste/100cm3/132
03.07.-11IconEste/80cm2/117
09.07.-11LakeaEste/80cm2/43
17.07.-11MarciusEste/100cm2/30
19.07.-11HengenvaaraKRJ/HeA2/13
20.07.-11HengenvaaraKRJ/HeA1/13
31.07.-11AlegreKoiulu/HeA4/30
26.10.-11KaviokallioEste/100cm3/38
15.11.-11IvoryEste/80cm7/51
15.11.-11IvoryEste/100cm6/62
15.11.-11IvoryEste/100cm6/62
03.12.-11SISFSISF/100cm2/21
03.01.-12RavenhookEste/110cm5/35
15.02.-12KajoMEJ/110cm3/30
19.02.-12ZurückERJ/110cm5/50
19.02.-12ZurückERJ/110cm5/50
22.02.-12ZurückERJ/110cm3/50
26.02.-12ZurückERJ/110cm4/50
22.02.-12ZurückERJ/110cm3/50
28.02.-12SnipperERJ/110cm2/50
28.02.-12ZurückERJ/110cm2/50
29.02.-12ZurückERJ/110cm1/50
09.03.-12ZurückERJ/110cm5/50
09.03.-12BairdonERJ/110cm5/60
10.03.-12BairdonERJ/110cm3/60
14.03.-12ZurückKRJ/HeA3/50
17.03.-12ZurückKRJ/HeA4/50
24.02.-13ZurückERJ/110cm3/50
15.03.-13ZurückERJ/110cm3/50
02.04.-12SuprantKRJ/HeA3/50
04.04.-12SuprantKRJ/HeA3/50
07.04.-12FiktioKRJ/HeA4/100
08.04.-12SuprantKRJ/HeA3/50
09.04.-12FiktioKRJ/HeA2/100
10.04.-12FiktioKRJ/HeA1/100
10.04.-12FiktioKRJ/HeA1/100
10.04.-13SatulinnaERJ/110cm7/50
13.04.-13Domenica EstateERJ/110cm6/40
12.04.-12Koston SuomenhevosetKRJ/HeA4/50
13.04.-12FiktioKRJ/HeA4/100
13.04.-13SatulinnaERJ/110cm3/50
23.04.-12JindabyneKRJ/HeA4/40
01.05.-13ZurückERJ/110cm1/50
15.05.-13SatulinnaERJ/110cm2/30
18.05.-13RiiviötERJ/110cm4/40
20.05.-13SatulinnaKRJ/HeA2/30
23.05.-13DurenKRJ/HeA4/30
29.05.-13DurenKRJ/HeA3/30
05.06.-13ZurückERJ/110cm6/50
13.07.-13ZurückERJ/HeA2/50
15.06.-13TuuliharjaERJ/110cm2/40
20.06.-13SoloERJ/110cm4/30
25.07.-13ZurückERJ/HeA4/50
25.06.-13SoloERJ/110cm2/30
03.07.-13ZurückERJ/110cm7/50
13.07.-13KK StewartKRJ/HeA4/30
20.07.-13KK StewartKRJ/HeA4/30
25.07.-13SoloERJ/110cm2/30
22.08.-13ZurückERJ/110cm2/50
28.08.-13ZurückERJ/110cm2/50
29.08.-13ZurückERJ/110cm3/50
31.08.-13ZurückERJ/110cm4/50
02.09.-13ZurückERJ/110cm4/50
27.11.-13HiprakkaERJ/110cm5/30
28.11.-13HiprakkaERJ/110cm1/30
28.11.-13HiprakkaERJ/110cm2/50
28.11.-13HiprakkaERJ/110cm5/50
30.11.-13HiprakkaERJ/110cm4/30
01.12.-13HiprakkaERJ/110cm3/30
04.12.-13HiprakkaERJ/110cm4/30
04.12.-13HiprakkaERJ/110cm5/50
08.12.-13SatulinnaKRJ/HeA3/40
04.12.-13HillamäkiERJ/110cm3/30
04.12.-13ZurückERJ/110cm2/6
08.12.-13HillamäkiERJ/110cm5/30
18.12.-13Golden League SporthorsesKRJ/HeA2/30
25.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/110cm1/30
26.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/110cm5/30
26.12.-13Sonic WBsERJ/110cm3/100
26.12.-13Sonic WBsERJ/110cm4/100
27.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/110cm3/30
28.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/110cm4/30
29.12.-13Sonic WBsERJ/110cm6/100
29.12.-13Fifth Bridge PoniesERJ/110cm1/30
30.12.-13Sonic WBsERJ/110cm9/100
03.01.-14TuuliharjaERJ/110cm5/40
06.01.-14Sonic WBsERJ/110cm3/100
08.01.-14Sonic WBsERJ/110cm4/100
05.03.-14ArvolaaksoKRJ/HeA2/30
08.03.-14HiprakkaKRJ/HeA3/30
10.03.-14HiprakkaKRJ/HeA5/30
12.03.-14HiprakkaKRJ/HeA5/30
15.03.-14HiprakkaKRJ/HeA4/30
17.03.-14HiprakkaKRJ/HeA2/30
03.10.-14ErkinheimotKRJ/HeA5/30
04.10.-14ErkinheimotKRJ/HeA3/30
06.10.-14ErkinheimotKRJ/HeA1/30
04.10.-14ErkinheimotKRJ/HeA2/30
14.11.-14ErkinheimotKRJ/HeA2/25
16.11.-14ErkinheimotKRJ/HeA3/25
17.11.-14ZurückKRJ/HeA4/30
19.11.-14ZurückKRJ/HeA4/30
19.11.-14ErkinheimotKRJ/HeA1/30
19.11.-14ErkinheimotKRJ/HeA4/30
21.11.-14ZurückKRJ/HeA3/30
21.11.-14ErkinheimotKRJ/HeA3/30
22.11.-14ZurückKRJ/HeA4/30

Päiväkirja ja valmennukset

Joulukuu 2013
Kauan siitä on puhuttu, ja ensimmäinen päivä joulukuuta se tapahtui: lähdimme oikein porukalla maastoon. Minä lähdin tietenkin meidän Karkilla, Mariella Elenalla, Saara Aamulla ja mmilja Virvellä. Kaikin puolin tavallinen reissu meillä oli, vaikka isommalla ryhmällä menimmekin - ja ainakin tällä kertaa minä ja Karkki nautimme tavallisesta maastoilusta. Oli oikein rentouttavaa.
Lähdimme siis Erkinheimojen pihasta iltapäivän puolella. Laitoin Karkille lännensatulan selkään pitkästä aikaa - minusta siinä on mukava istua, ja Karkkikin näytti oikein somalta pikku länkkäriltä. Ihailin Saaran hepan, Aamun kiiltävää karvaa myös - se poni on niin valkoinen, että lumikin näyttäisi sen vierellä harmaalta, jos sellaista olisi jo meille satanut.
Alkumatka meni lämmitellessä hevosia käynnissä ja hitaassa ravissa. Hepat olivat oikein kilttejä, erityisesti meidän Karkki ja Mariellan Elena, joista tuli välittömästi kavereita. Saimme kaikki rupatella rauhassa.
Vähän aikaa tarvottuamme tuli meitä vastaan naapurin setä paimenkoiransa kanssa. Kenelläkään ei ollut koiran kanssa ongelmia, mutta kun se setä on semmoinen, että se juttelee ummet ja lammet, eikä häntä tervehdittyään meinaa millään päästä enää jatkamaan matkaa. Mmiljalta se setä kyseli välittömästi, että mikä hänen hevosensa nimi on, ja että onko se jotain sukua minun Karkilleni, kun ovat niin samannäköisiä kuulemma. Huomaa, ettei setä ole hevosihminen. Sen lisäksi, että molemmat hevoset ovat suomenhevosia ja samaa sukupuolta, niillä ei ainakaan minusta ole mitään yhteistä. Virve on sporttinen ja kuparinvärinen, ja meidän Karkki vähän heinämahainen ja pölyisenruskea. Mutta ei se mitään - minulle Karkki on silti aina ykkönen!
Erkinheimojen pellolla muut päättivät laukata hieman, mutta minä jäin pois siitä touhusta Karkin kanssa. Meidän kauraturpa kun nyt on tällainen, että kilpatuulelle satuttuaan sitä on vähän ikävä ratsastaa. Sitä paitsi meitä oli sen verran monta, että innostunut Karkki olisi voinut aiheuttaa vaaratilanteen.
Aurinko paistoi oikein kunnolla loppumatkan, kun kävelimme peltojen välissä emmekä metsän siimeksessä. Minä potkaisin maihinnousukenkieni kärjet pois jalustimista ja venyttelin koipiani. Karkki vähän pelkäsi jotain varjoja, kun kävelimme viimeistä hiekkatienpätkää kohti kotia. Ei se kuitenkaan päättänyt paeta, koska muutkin ratsut uskalsivat mennä niin nätisti.
Heinäkuu 2009
Karkki on laitumella.
Kesäkuu 2009
Karkki on laitumella.
Huhtikuu 2009
Hieno varsahan sieltä tuli, ja pikkuhiljaa onkin aika palailla kilpakentille nyt vieroituksen jälkeen. Talliradion musiikki on vaihdettu ahdistavasta rautalankamusiikista kevyemmäksi tallimestarin toimesta - ja ilmapiiri jotenkin vapautui. Minä en stressaa ja saman tien Karkkikin sitten rentoutui.
Kengittäjän kanssa oli jotain ihme kärhämää tässä kuussa: jostain syystä Karkkimme ei ollut ollenkaan ystävällismielinen, ja koetteli sekä minun että kengittäjän hermoja kiskomalla sitä sorkkaansa pois kaikin voimin. Siinä vaiheessa tuli ensimmäisen kerran sellainen olo että nyt lentää koko typerä tamma pellolle, minä en katso ollenkaan tuollaista käytöstä. En edes läpsäyttänyt, vaikka mieli teki, vaan paijasin. Siinä se sitten rauhoittui ja antoi kengittäjän olla rauhassa. En käsitä, mikä ihme siihen meni hetkeksi.
Riimulenkeistä on tullut tapa iltaisin. Ennen menin koiran kanssa lenkille, mutta kun kantavan Karkin otin aina viime kuussa mukaan, siitä tuli sellainen asia joka vain kuuluu tehdä. Nyt kun kelit ovat lämpöisemmät, eikä masussa ole pikkuvarsaa, en enää laita vilttiä tamman selkään. Riimunperässä se tulee ihan kuin toinen koira...
Maaliskuu 2009
Kuukausi on puolessa välissä ja tekemistä on liikaa. Karkki on nyt kantavana ja varsaa odotellaan syntyväksi ensikuun alkupäivinä. Toivottavasti kyseessä on tammavarsa, olen tällä hetkellä vain niin väsynyt nuorten orejen riehumiseen. Onneksi minulla on tämä Karkki kuitenkin, se ei ole muuttunut äkäiseksi nyt äitiyslomallaankaan. Edelleen sille kelpaavat rauhalliset riimulenkit, vaikka treenaaminen onkin jo pitänyt jättää pois.
Niin tosiaan, ei paljoa olla ehditty kilpailemaan kaikessa hässäkässä, ja enää ei voikaan ennen kuin varsa tulee. Tässä kuussa kuulumiset ovat muilta osin niin vähissä, että toivotaan ensikuun olevan todella, todella mielenkiintoinen muutenkin kuin varsan takia.
Helmikuu 2009
Ensimmäiset kisat onnellisesti takana ja sijoituksia on ropissut mukavasti. Ehkä pian olisi aika miettiä ensimmäistä varsaa? Karkki on vielä nuori, mutta se on jo hyvin kaunis ja suorittaa hienosti kilpailuissa, joten varsa olisi jo mahdollinen. Taas uusi suomenhevoskasvatti JG'hen - edellisestä onkin jo aikaa.
No mutta, puhuaksemme taas Karkista ja vain Karkista, tutustumme edelleen paremmin toisiimme. Olemme alkaneet käydä iltaisin pitkillä riimulenkeillä, ja aamuisin sama homma toistuu postilaatikoille asti laskuja ja sanomalehteä hakemaan. Tamma on kuin iso koira ja kirvoittaa naurua satunnaisista ohikulkijoista lunta haistellessaan sillä aikaa kun minä seison tuijottamassa epäuskoisena jättikoikoista laskupinoa.
Ostin Karkille muuten vihdoin ikioman satulan. Tähän asti se on tuon Paven satulaa lainannut, ja vaikka se vekotin ihan hyvin istuukin, omalle tosiaan oli tarve. Ehkä inspiroidun pian taas tuhlailemaan rahojani... No, kirjoittelemisiin.
Tammikuu 2009
Nyt ei vielä tässä Karkin kanssa hyvin tunneta, mutta pidän pikkuvarsasta paljon. Ostin neidin jo syntymättömänä, varasin pikkuisen jo kun tutustuin tamman emään. Siinä vaiheessa, kun minulle esiteltiin sen isäpappa, olin jo aivan satavarma, että päätökseni oli aivan oikea. Mussuni kävelee nyt tuolla ulkona muun nuorison kanssa ja olen ylpeä ja iloinen. Ensi kuussa alkaa yhteinen kisataipaleemme. Aloitamme helposta ja siirrymme hitaasti vaikeampaan - onhan Karkki vielä nuori.
Oli kisojen kanssa miten tahansa, neidin luonne ihastuttaa. Se ei nuorten hevosten tapaan saa kohtauksia uusista asioista, vaan suhtautuu kaikkeen järkevän rauhallisesti, mietiskelevästi. Nyt ollaan vähän lenkkiä tehty sen kanssa ja maastossakin on tyttö aivan täydellisen tyynni.


Varsat

010409 Valetar G (i: Mörkövaaran Partajehu)
Vappuvarsa Valetar on Karkin ensimmäinen, ja ehkä jännittyneimpänä odotettu. Pienikokoinen varsa syntyi onneksi ilman mitään ongelmia, eikä eläinlääkäriäkään tarvittu. Nuorellaneidillä oli heti hämmästyttävän isot silmät, ja sydäntähän siinä särki kun tiesi että tämä pikkuinen on tilausvarsa ja lähtee uuteen kotiin saman tien kun se on vieroitettu. Nyt sitten, kun pikkuinen on jo aikuinen ja mukava ratsu, ei voi kuin olla onnellinen että se pääsi niin hyvälle emännälle koko elämänsä ajaksi.
10042010 Karkkiprinsessa G (e. Mörkövaaran Leijonaraita)
Karkkiprinsessa G lähti heti synnyttyään saksaan, saksankieliselle virtuaalitallille. Se ei tule kisaamaan sellaisissa kilpailuissa, jotka toisivat kunniaa sen Kotosuomessa asuvalle äiti-Karkille, mutta emätamma on ylpeä, kun tytär pääsi noin kauas levittämään upeaa sukuaan eteenpäin. Kleemann on kouluratsastukseen painottava talli, ja kouluratsastuksen saloihin tulee Karkkiprinsessakin eniten tutustumaan.
161114 Erkinheimon Pääjehu (e: Mörkövaara Partajehu)